Verhoilukankaan menekin laskeminen kannattaa tehdä ennen kuin tilaat yhtään metriä, koska väärin arvioitu määrä on yksi kalleimmista virheistä koko verhoiluprojektissa. Jos kangasta tilataan liian vähän, samaa värierää ei välttämättä saa enää myöhemmin. Liian suuri tilaus taas jättää kaappiin satojen eurojen edestä käyttämätöntä kangasta. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten verhoilukankaan menekki lasketaan sohvalle, nojatuolille, ruokailutuoleille ja muille kalusteille ja mitkä tekijät kasvattavat määrää enemmän kuin moni arvaa.
Miksi pinta-ala ei kerro koko totuutta
Yleisin harhaluulo on, että menekin saa laskemalla kalusteen pinnat yhteen ja ostamalla sen verran neliöitä. Todellinen menekki on yleensä 30-60 % suurempi kuin pelkkä näkyvä pinta-ala. Ero tulee vetovaroista, saumanvaroista, kuvion kohdistamisesta ja siitä, että kangasrullasta ei voi leikata kappaleita vapaasti mihin kohtaan tahansa.
Verhoilija tarvitsee jokaisen kappaleen reunoille 5-10 cm vetovaraa, jotta kangas voidaan kiristää ja kiinnittää runkoon niiteillä tai nauloilla. Saumoihin menee 1-1,5 cm kumpaankin reunaan. Pieneltä kuulostavat lisät kertautuvat, kun sohvassa on 15-25 erillistä kappaletta.
Ammattilainen ei laske menekkiä neliömetreinä vaan juoksumetreinä tietyllä kankaan leveydellä. Verhoilukankaiden vakioleveys on noin 140 cm, joskus 137-150 cm. Kun kaikki kappaleet piirretään 140 cm leveälle kaavalle, nähdään heti, mahtuuko kaksi istuinpalaa rinnakkain vai jääkö väliin 30 cm hukkaa.
Verhoilukankaan menekki kalusteittain
Alla ovat suuntaa antavat määrät yksivärisellä, 140 cm leveällä kankaalla. Kuviollinen kangas lisää määrää, ja siitä kerrotaan lisää seuraavassa osiossa.
- Ruokailutuolin irtoistuin: 0,3-0,4 m tuolia kohden, kuuden tuolin sarjaan noin 1,8-2,2 m
- Nojatuoli ilman irtotyynyjä: 3-5 m, korvatuoli 5-7 m
- Kahden istuttava sohva: 6-9 m
- Kolmen istuttava sohva irtotyynyillä: 9-13 m
- Kulmasohva: 14-20 m mallista riippuen
Pienemmät kohteet vaihtelevat enemmän. Baarituolin istuin vie usein vain 0,3-0,5 m, mutta jos istuin on pyöreä ja reunaan tulee erillinen kaistale eli boksiraita, määrä voi kaksinkertaistua. Jakkara tai ottomaani tarvitsee 1-2 m. Sängynpääty on hankala tapaus, koska 160 cm leveä pääty on leveämpi kuin kangasrulla. Silloin kangas joko käännetään rullan suuntaisesti tai päätyyn tehdään sauma, ja menekki on yleensä 1,5-2,5 m.
Irtotyynyt nostavat menekkiä selvästi. Jokaisessa istuintyynyssä on ylä- ja alapuoli sekä reunakaistale, joten neljä istuin- ja selkätyynyä voivat yksinään viedä 3-4 metriä. Kokenut verhoilija kysyykin ensimmäiseksi, käännetäänkö tyynyt käytössä, koska kaksipuolinen tyyny tarvitsee molemmat puolet näkyvästä kankaasta.
Kuvion raportti, nukka ja kankaan suunta
Kuviollinen kangas on menekkilaskelmissa aivan oma lukunsa. Raportti eli kuvion toistuvan osan pituus määrää, kuinka paljon kangasta menee hukkaan, kun kuvio kohdistetaan istuimen, selkänojan ja etureunan välillä. Pienellä 5-10 cm raportilla lisä on 5-10 %. Suurella, 60-70 cm toistuvalla jacquard-kuviolla lisä voi olla 25-40 %.
Raitojen ja kuvioiden suunnasta on oma artikkelinsa: verhoilun kuviot ja raidat – kankaan suuntaisuus. Lyhyesti: sohvan keskelle osuvan ison kuvion pitää jatkua samassa kohdassa jokaisessa tyynyssä, ja se vaatii lisäkangasta.
Sametti, chenille ja alcantara ovat nukallisia materiaaleja. Nukka heijastaa valoa eri tavalla suunnasta riippuen, joten kaikki kappaleet on leikattava samaan suuntaan. Kappaleita ei voi kääntää säästön vuoksi, ja menekki kasvaa tyypillisesti 10-15 %.
Yksivärisen kankaan voi usein kääntää rullan suuntaiseksi eli ”railroadata”. Silloin sohvan pitkä selkänoja saadaan yhdestä kappaleesta ilman saumaa. Tämä säästää joskus metrin tai kaksi, mutta se ei onnistu kankailla, joiden kuvio tai nukka kulkee pituussuuntaan.
Nahka lasketaan eri tavalla
Verhoilunahkaa ja kalustenahkaa myydään vuotina, ja hinta perustuu neliömetreihin tai neliöjalkoihin. Naudanvuota on tyypillisesti 4,5-5,5 m², mutta siitä on käytettävissä vain 70-80 %, koska reunat, arvet ja ohuet kohdat jäävät pois. Nojatuoliin menee usein 1,5-2 vuotaa, kolmen istuttavaan sohvaan 4-6 vuotaa.
Suomalaisten klassikkokalusteiden, kuten Yrjö Kukkapuron Karuselli-tuolin, uudelleenverhoilussa kannattaa jättää laskelma verhoilijalle, jolla on kokemusta juuri kyseisestä mallista. Kaavat ovat tarkkoja ja alkuperäisen nahan laadun säilyttäminen vaikuttaa kalusteen arvoon.
Näin menekki lasketaan askel askeleelta
Ammattilainen aloittaa purkamisesta tai vähintään tarkasta mittaamisesta. Vanha kangas on paras kaava, jos sen voi irrottaa ehjänä, koska siitä näkyvät todelliset leikkausmuodot ja vetovarat. Jokainen kappale numeroidaan ja sen leveys ja korkeus kirjataan ylös suurimmasta kohdasta mitattuna.
Seuraavaksi mittoihin lisätään 10 cm kumpaankin suuntaan vetovaraksi. Sen jälkeen kappaleet sijoitellaan paperille piirretylle 140 cm leveälle kaistalle niin tiiviisti kuin kankaan suunta sallii. Kaistan pituudesta saadaan juoksumetrit, ja kuvioidulle kankaalle lisätään raportin mukainen prosenttilisä.
Lopuksi tilaukseen lisätään 0,5-1 m varakangasta. Se ei ole hukkaa vaan vakuutus. Jos lapsi tai koira repii käsinojan kahden vuoden päästä, saman värierän kangasta ei ehkä saa enää mistään. Tarkat mitat ja kuvat kannattaa liittää mukaan, kun pyydät tarjousta. Siihen löytyy ohjeet artikkelista tarjouspyyntö verhoilijalle – kuvat, mitat ja toiveet.
Yleisimmät virheet kankaan tilaamisessa
Verhokankaan sekoittaminen verhoilukankaaseen. Ikkunaverhot kuuluvat verhokauppoihin, vaikka sana ”verho” esiintyy molemmissa. Verhokankaat ovat usein 280-300 cm leveitä ja liian ohuita kalusteisiin. Niiden kulutuskestävyys ei riitä istuimen hankaukseen, ja leveä rulla sotkee menekkilaskelman täysin.
Kankaan tilaaminen eri erissä. Kaksi metriä nyt ja kolme lisää kuukauden päästä tarkoittaa lähes varmasti pientä sävyeroa. Sohvan istuimessa ja selkänojassa se näkyy heti päivänvalossa.
Tyynyjen ja piilopintojen unohtaminen. Monesti lasketaan vain näkyvät pinnat ja unohdetaan istuintyynyjen alapuolet, käsinojien ulkosivut ja sohvan takaosa. Ne voivat olla kolmannes koko menekistä. Selkäosaan ja tyynyjen alle voidaan tosin käyttää halvempaa kangasta, jos kaluste on seinää vasten eikä tyynyjä käännetä.
Mökkikalusteet ja poikkeustapaukset
Mökille tai veneeseen menevät kalusteet verhoillaan usein kosteutta ja auringonvaloa kestävillä kankailla, kuten liuosvärjätyllä akryylillä. Niiden leveys voi poiketa vakiosta, esimerkiksi 120 cm, jolloin menekki on laskettava uudelleen. Kapeampi rulla voi lisätä sohvan menekkiä metrillä tai kahdella.
Antiikkisohvissa, joissa on perinneverhoilu jousilla, jouhitäytteellä ja koristepiirroilla, kangas kulkee usein muotoiltujen reunojen yli ja tarvitsee enemmän vetovaraa. Pyöreäselkäisissä tuoleissa ja kustavilaisissa kalusteissa vakiotaulukot eivät päde. Kangaslaskelma tehdään silloin aina mallikohtaisesti.
Kankaan valinnasta kestävyyden ja käytön näkökulmasta kerrotaan lisää artikkelissa verhoilukankaan valinta – kestävyys, materiaali ja tyyli.
UKK
Paljonko kangasta tarvitaan kolmen istuttavaan sohvaan?
Yksiväristä, 140 cm leveää kangasta tarvitaan yleensä 9-13 metriä, jos sohvassa on irtotyynyt. Suurella kuviolla määrä voi nousta 14-16 metriin.
Kannattaako kankaan menekki laskea itse vai jättää verhoilijalle?
Oma laskelma antaa hyvän kuvan kustannuksista, mutta lopullinen tilausmäärä kannattaa varmistaa verhoilijalta. Hän tuntee kalusteen rakenteen ja näkee, mistä kappaleista voi säästää.
Paljonko kangasta kannattaa ostaa varalle?
Varalle kannattaa ostaa 0,5-1 metriä samaa värierää. Se riittää yleensä käsinojan tai istuintyynyn paikkaamiseen myöhemmin.
Laske tarkasti, tilaa kerralla
Verhoilukankaan menekki riippuu kalusteen mallista, kankaan leveydestä, kuvion raportista ja nukan suunnasta. Pelkkä pinta-ala johtaa lähes aina liian pieneen tilaukseen. Kun kankaan hinta on 40-90 €/m, kolmen metrin virhe sohvassa tarkoittaa 120-270 euroa jompaankumpaan suuntaan. Mittaa jokainen kappale, lisää vetovarat, piirrä leikkuukaava ja tilaa koko määrä samasta värierästä yhdellä kertaa. Ota mukaan myös se puoli metriä varakangasta.